Veivinheiton MM-kilpailut

Leikkimielinen perinne vuodesta 1995

Yksi Karhunpään omaleimaisimmista tapahtumista on veivinheiton maailmanmestaruuskilpailu, jota on järjestetty kylällä vuosittain vuodesta 1995 alkaen. Kyseessä on leikkimielinen mutta vakiintunut kilpailu, jossa kilpaillaan vanhan ajan kampikahvan – "veivin" – heitossa pisimmälle.

Kilpailuväline - Veivi

Kilpailuvälineenä on Valmet 15 -traktorin käynnistyskampi eli veivi, joka painaa noin 1,46 kg. Kaikki kilpailijat käyttävät samaa virallista veiviä, jota saa tutkia etukäteen, mutta harjoitusheittoja ei sallita turvallisuussyistä. Kilpailusäännöissä (17 kohtaa) määrätään mm., että oman veivin heittäminen on kielletty – kyse on siis nimenomaan yhteisellä heittovälineellä kilpailemisesta.

Kilpailun kulku

Kilpailu järjestetään heinäkuussa Karhunpään urheilukentällä. Kilpailussa on omat sarjat miehille ja naisille. Ensin heittävät naiset, sitten miehet, ja molempien sarjojen kolme parasta palkitaan. Voittajat kruunataan lajin maailmanmestareiksi, ja kaikki mitalisijat saaneet saavat palkinnoksi symboliset varaveivit, eli varakampi-kahvat.

§ Säännöt

MM-kilpailusäännöt

Säädetty 29.8.1995 · päivitetty kesällä 2002

1. 01

   Omalla vastuulla

   Jokainen heittää omalla vastuullaan ja vastaa itse mahdollisista vahingoista.

2. 02

   Ote veivistä

   Ote on vapaa — päästä tai keskeltä, miten tuntuu parhaalta.

3. 03

   Yksi käsi

   Heittää saa vain yhdellä kädellä, ylä- tai alakautta.

4. 04

   Vauhdinotto

   Vauhdinotto on sallittua mutta ei pakollista. Pyörähdystyyli on kielletty.

5. 05

   Yliastuminen

   Yliastuttu heitto hylätään.

6. 06

   Sektorin raja

   Sektorin ulkopuolelle mennyt heitto hylätään.

7. 07

   Paljain käsin

   Veiviä heitetään ilman kitkaa parantavia aineita, esimerkiksi magnesiumjauhetta.

8. 08

   Heittovuorot

   Heitot heitetään vuorotellen ilmoittautumisjärjestyksessä, yksi heitto kerrallaan. Kilpailuun ei voi ilmoittautua enää toisen kierroksen alettua.

9. 09

   Kolme kierrosta

   Heittovuoroja on kolme. Ensimmäisellä kierroksella heittävät kaikki, kahdella viimeisellä kierroksen 12 parasta.

10. 10

    Putoamismerkki

    Veivin putoamispaikalta on löydyttävä merkki mittausta varten. Jos veivi pompahtaa, huomioidaan heittäjää lähinnä oleva merkki — ei paikkaa johon se lopulta pysähtyy.

11. 11

    Mittauksen 0-piste

    Mittauksen nollapiste on lankun takareuna.

12. 12

    Sektorin mitat

    Sektorin halkaisija on 30 metrin päässä lankusta 30 metriä.

13. 13

    Virallinen veivi

    Kaikki heittävät samalla järjestäjien hankkimalla MM-kilpailuveivillä: Valmet 15 -traktorin käynnistyskammella, joka painaa 1460 grammaa.

14. 14

    Ei dopingia

    Liiallisesti voimakasta urheilujuomaa nauttinut ei saa heittää.

15. 15

    Tasatilanne

    Jos kilpailun päätyttyä useammalla kärkiheittäjällä on sama tulos, heittävät nämä vielä yhden kierroksen ja tämän kierroksen tulokset määräävät paremmuusjärjestyksen.

16. 16

    Omat sarjat

    Naisille ja miehille on oma sarja.

17. 17

    Maailmanmestaruus

    Voittajat julistetaan maailmanmestareiksi — ja maailmanennätyksen haltijoiksi, jos vanhat rikotaan — seuraavaan kesään asti.

Yhteisöllinen tapahtuma

Veivinheiton MM-kisat ovat Karhunpään kylälle merkityksellinen tapahtuma monella tapaa. Kilpailupäivänä urheilukentän laidalle kokoontuu runsaasti väkeä – niin paikallisia perheitä kuin vieraita kauempaakin – nauttimaan rennosta tunnelmasta. Kyläläiset järjestävät kisojen yhteydessä puffetin, josta saa ostaa virvokkeita ja leivonnaisia, ja tapahtuma onkin tärkeä varainhankinta- ja yhteisöllinen ponnistus kyläyhdistykselle.

Veivinheitto on nostanut Karhunpään profiilia ja tuonut pieneen kylään näkyvyyttä mediassa positiivisessa hengessä. Samalla se ylläpitää paikallishenkeä: monet entiset karhunpääläiset saapuvat kesäisin kotikyläänsä juuri veivinheittopäivänä tavaten tuttuja ja osallistuakseen kisaan tai sen järjestelyihin.

☆ Kunniataulu

Voittajat vuosien varrelta

• 2025

  Miehet

  Jere Kokkola41.73 m

  Naiset

  Jenna Salpakari23.12 m

• 2024

  Miehet

  Jere Kokkola40.25 m

  Naiset

  Jenna Salpakari22.65 m

• 2023

  Miehet

  Mikko Peltola42.4 m

  Naiset

  Sini Pikkarainen23.53 m

• 2022

  Miehet

  Mikko Peltola42.2 m

  Naiset

  Asta Kankaala23.81 m

• 2019

  Miehet

  Joona Härkin41.12 m

  Naiset

  Asta Kankaala23.88 m

• 2018

  Miehet

  Olli Huovinen43.86 m

  Naiset

  Asta Kankaala23.33 m

• 2017

  Miehet

  Jere Kokkola43.61 m

  Naiset

  Sanna Kukkonen18.12 m

• 2016

  Miehet

  Jere Kokkola44.52 m

  Naiset

  Asta Kankaala23.31 m

• 2015

  Miehet

  Olli Huovinen43.8 m

  Naiset

  Jaana Pyykkö19.34 m

• 2014

  Miehet

  Mikko Peltola45.78 m

  Naiset

  Asta Kankaala21.92 m

• 2013

  Miehet

  Toni Tuononen47.46 m

  Naiset

  Marjo Ollilainen23.59 m

• 2012

  Miehet

  Mikko Peltola46.38 m

  Naiset

  Nina Suuronen24.43 m

• 2005

  Miehet

  Marko Kettunen44.97 m

  Naiset

  Anne Härkin22.93 m

• 2001

  Miehet

  Toni Korhonen36.47 m

  Naiset

  Ritva Lohtander23.49 m

• 2000

  Miehet

  Matti Roininen37.6 m

  Naiset

  Anne Härkin21.5 m

Vuosi	Miesten sarja	Tulos	Naisten sarja	Tulos
2025	Jere Kokkola	41.73 m	Jenna Salpakari	23.12 m
2024	Jere Kokkola	40.25 m	Jenna Salpakari	22.65 m
2023	Mikko Peltola	42.4 m	Sini Pikkarainen	23.53 m
2022	Mikko Peltola	42.2 m	Asta Kankaala	23.81 m
2019	Joona Härkin	41.12 m	Asta Kankaala	23.88 m
2018	Olli Huovinen	43.86 m	Asta Kankaala	23.33 m
2017	Jere Kokkola	43.61 m	Sanna Kukkonen	18.12 m
2016	Jere Kokkola	44.52 m	Asta Kankaala	23.31 m
2015	Olli Huovinen	43.8 m	Jaana Pyykkö	19.34 m
2014	Mikko Peltola	45.78 m	Asta Kankaala	21.92 m
2013	Toni Tuononen	47.46 m	Marjo Ollilainen	23.59 m
2012	Mikko Peltola	46.38 m	Nina Suuronen	24.43 m
2005	Marko Kettunen	44.97 m	Anne Härkin	22.93 m
2001	Toni Korhonen	36.47 m	Ritva Lohtander	23.49 m
2000	Matti Roininen	37.6 m	Anne Härkin	21.5 m